Christmas

Tää joulu oli ihan todenteolla erilainen kuin mihin oon tottunut. Aatonaatto oli vielä ihan normaali koulu- ja työpäivä, myös minulle. Aatto oli sitten jo loma koulusta, eivätkä vanhemmatkaan mennet töihin, joten olin tietääkseni vapaalla. Hengailin kuitenkin koko päivän kotona ja skypettelin aamupäivästä äitille ja Eemelille ja sukkuloin alakerrassa pyörineen Star Warsin ja omalla koneellta tulevan Joulupukin kuuman linjan välillä. Sillä välin, kun Whatsapin ryhmächatti täyttyi ihmisten joululahjoista, meille tilattiin kiinalaista!

Joulupäivänä heräsin sitten jo yhdeksän maissa paistelemaan joulutorttuja nuoremman tytön kanssa. Kiirehän siinä tuli, kuten aina ja viimeisten pellillisten (miksi Amerikassa on niin pieniä peltejä??) paistuessa juoksentelin eestaas samalla laittautuen. Tortut ei palanu ja sain itestänikin ihan siedettävän näkösen.

Kuvasta kertookin, että ihan talvisissa lämpötiloissa mentiin! Ahtauduttiin sitten lahjojen ja ruokien kanssa autoon lähdettiin kohti mummolaa D.C.:n puolelle. Siellä purettiin lahjat kuusen alle tiputeltiin karkit ja pikkukrääsä sukkiin, jonka jälkeen odoteltiin vain lupaa käydä käsiksi. Miullekin oli takan reunalla oma sukka, vaikka mummo ei osannutkaan kirjoittaa miun nimeä oikein. Mutta ajatushan se on tärkein!

Pukki oli ollut antelias ja lapset sai lahjoja vaikka millä mitalla. Hirveä härdelli kun jaellaan lahjoja ja availlaan ja kiitellään samaan aikaan, kun ite on tottunut siihen, että niitä ruetaan availemaan vasta siinä vaiheessa, kun kaikki on jaettu. Noh käy se näköjään näinkin! Tontut niin Amerikasta, kuin Suomestakin oli minuu muistaneet ja sain tosi kivoja lahjoja molemmilta. Lahjarumban jälkeen laitettiin ruoka pöytään ja alettiin syömään. Oli kalkkunaa ja jonkinsortin kinkkua ja kasviksia sun muuta. Ihanhan ne syötäviä oli, mutta kyllä suomalaiset joulupöperöt vie silti 6-0.

Tapaninpäivä oli sitten taas ihan normaali lauantai, joskin D.C.:n keskusta oli tavallista tyhjempi ja hiljaisempi, kun ajettiin Air and Space -museoon katsomaan uutta Star Warsia. Host-isä osti meille kaikille liput sinne, koska siellä on yksi ainakin USA:n suurimmista IMAX-screeneistä. Olihan se nyt pikkusen isompi kuin Joensuun Tapiossa ja leffakin oli hyvä. Mitään spoilaamatta sanon, että itku meinasi kyllä päästä. 

Tytöillä jatkuu nyt siis joululoma, joka tarkoittaa miulle täysiä 10 tunnin päiviä. Onneksi vaan kaksi kappaletta, joista toinen on jo takana. Huomenna töiden jälkeen sanon adjöö ja lähden seikkailemaan itseni Baltimoreen, josta sitten huomenaamulla jatketaan tyttöjen kanssa tättärättättää Floridaan, ensimmäisenä etappina Miami, jossa vietetään uusivuosi. Sieltä jatketaan sitten Orlandoon ja Tampaan eli aika tiukka aikataulu tällä reissulla, mutta pitäähän se nyt kaikki nähdä, vaikka aikaa ei ole kuin muutama päivä! Näkemisiin siihen asti, kunnes sieltä palaan/palaudun!