Nyt se sitten lähti! Hakemus CC:lle. Sain sen valmiiksi perjantai-iltana kun vihdoin sain hampaat irvessä tarinoitua jotain bullshittiä host family -kirjeeseen. Lauantaina miulle oli tullut sähköpostiin ilmoitus, että olen jossain early matchingissa vaikka en ollut edes lähettänyt hakemusta vielä. Äsken sitten soitin CC:n toimistoon Tukholmaan ja sönkötin englantia puhelimeen (en ollut älynnyt, ettei siellä ole suomalaista henkilökuntaa niin tuli vähän puskista) ja kyselin mitä nyt pitää tehdä. Hakemus lähti ihan äskettäin ja nyt pitäisi enää postittaa lääkärintodistukset sun muut lippulappuset ja odottaa vain, että hakemus hyväksytään niin pääsen aloittamaan ihan kunnolla oikeaa matchingia!
Alkuviikosta ajatukset lähdöstä heitteli vähän ääripäästä toiseen ja en ollut enää varma uskallanko jättää kaiken täällä ja lähteä. Eemeli sitten vähän potki päähän ja sai miut muistamaan, minkä takia alunperinkin haluan lähteä. Nyt kun tää hakuprosessikin alkaa olla jo pidemmällä, niin olen jo tosi innoissani lähdöstä. Se nyt on kuitenkin vain vuosi ja sen jälkeen on loppuelämä aikaa nyhjätä Suomessa ja käydä koulua sun muuta tylsää. Nyt aijon nauttia näistä viimeisestä neljästä kuukaudesta, mitä Suomessa vielä vietän.
Alkuviikosta ajatukset lähdöstä heitteli vähän ääripäästä toiseen ja en ollut enää varma uskallanko jättää kaiken täällä ja lähteä. Eemeli sitten vähän potki päähän ja sai miut muistamaan, minkä takia alunperinkin haluan lähteä. Nyt kun tää hakuprosessikin alkaa olla jo pidemmällä, niin olen jo tosi innoissani lähdöstä. Se nyt on kuitenkin vain vuosi ja sen jälkeen on loppuelämä aikaa nyhjätä Suomessa ja käydä koulua sun muuta tylsää. Nyt aijon nauttia näistä viimeisestä neljästä kuukaudesta, mitä Suomessa vielä vietän.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti