Juu ei ookkaan taas hetkeen kuulunu meikäläisestä! Oon vaan ollu ihan liian laiska ja väsynyt postailemaan yhtään mitään. Aloitin kirjoittamaan postausta tuosta parin viikon takaisesta Delawaren reissusta, mutta sain kirjoitettua jopa yhden lauseen, joka ei edes ole hyvä aloituslaini. Mutta se siis on tulossa tässä joskus kunhan runosuoni alkaa taas sykkimään!
Viime viikko oli suhteellisen täynnä ohjemaa. Olin harva se päivä milloin kenenkin kanssa ja hoidin sitä ja tätä. En edes muista viime viikolta mitään yksityiskohtia! Lauantaina tein vihdoin stopin tanssitauolle ja lähdin paikallisen katutanssikoulun workshopeille. Oli ihan tosi mahtavaa päästä pitkästä aikaa kunnolla tanssimaan ja tyhjentämään päätä. Opettajat olivat ihan huippuja ja pyysivät jatkossakin mukaan treenaamaan ja tanssimaan.
Viime viikko oli suhteellisen täynnä ohjemaa. Olin harva se päivä milloin kenenkin kanssa ja hoidin sitä ja tätä. En edes muista viime viikolta mitään yksityiskohtia! Lauantaina tein vihdoin stopin tanssitauolle ja lähdin paikallisen katutanssikoulun workshopeille. Oli ihan tosi mahtavaa päästä pitkästä aikaa kunnolla tanssimaan ja tyhjentämään päätä. Opettajat olivat ihan huippuja ja pyysivät jatkossakin mukaan treenaamaan ja tanssimaan.
Sunnuntaina oli alunperin suunnitelmissa lähteä käymään päiväreissulla Philadelphiassa, mutta niiden kuuluisan parin muuttujan ja kaiken muun soutamisen ja huopaamisen jälkeen lähdettiinkin kahden muun tytön kanssa DC:hen polkuveneilemään! Jalkatreeni tuli ainakin tehtyä siltä päivältä varsinkin lopuksi kun poljettiin kuin hullut vastatuuleen, että ei vaan oltaisi myöhässä ja jouduttaisi maksamaan ylimääräistä ylitetystä ajasta.
Treeni jatkui vielä kolmisen kilsaa kävellessä, että päästiin pizzalle Eastern Marketiin. Sieltä sitten lähdin junailemaan itseäni Friendship Heightsiin, mutta kuten joku ehkä saattoi miun Twitter fiidiltä päätellä, ei matka mennytkään niinkuin Strömsössä. Tällä kertaa vika ei kuitenkaan ollut miussa vaan ihan yksinomaan metroissa. Friendship Heightsiin pääsin lopulta vartin myöhässä viimeisestä bussista, joten jouduin soittamaan host-isän hakemaan.
Maanantai olikin sitten amerikkalaisten vappu eli Labor Day, mikä tarkoitti kaikille, myös minulle, vapaapäivää. Lähdettiin ruotsalaisen Annelin kanssa pyörimään Georgetowniin ja etsimään hänelle uusia sandaaleita. Ei löydetty enkä kyllä tiedä, kulkeeko se reppana vieläkin conssit jalassa. Meidän poolilla olisi ollut myös joku koko perheen Labor Day -tapahtuma, mutta tulin sen verran myöhään kotiin ja olin muutenkin väsynyt niin en enää vaivautunut lähtemään.
Tää viikko on mennyt tosi nopeasti ja hyvä niin, koska keksittiin just meksikolaisen Karennin kanssa hienoja pläänejä lauantaille enkä meinaa pysyä housuissani! Kirjoittelen siitä sitten jälkeenpäin!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti