Tosiaan, ei oo enää paljon jäljellä. Puhelimen laskuri näyttää travel monthin alkamiseen 41 päivää. Muistatteko kun pari kuukautta sitten tuskastelin kun suunnitelmat oli vielä ihan auki? Noh ei ole enää! Kaikki suuret linjat ja pakolliset jutut on jo hoidossa. Majoitukset ja aktiviteetit puuttuu vielä, mutta ne kerkeää hoitaa myöhemminkin.
Viimeinen työpäivä miulla on siis 12.7. joka on tiistai. Loisin loppuviikon vielä hostien luona ja maanantaina lähden bussilla New Yorkiin. Lähden siis ihan yksin ja tarkoituksena nukkua hostellissa ja tutustua uusiin ihmisiin ja tutkia New Yorkia vielä vähän syvemmin kuin aikasemmin on tullut. Tulen torstai-iltana takaisin DC:hen ja lauantaina lennetään Inéksen kanssa San Franciscoon. Pyöritään siellä keskenämme pari päivää ja maanantaina alkaa Au Pair Adventuresin (sama joiden kautta olin Havaijilla) Western Sun tour, joka kestää 8 päivää ja kiertää kaikki tärkeimmät tuolta itärannikolta.
Viimeinen työpäivä miulla on siis 12.7. joka on tiistai. Loisin loppuviikon vielä hostien luona ja maanantaina lähden bussilla New Yorkiin. Lähden siis ihan yksin ja tarkoituksena nukkua hostellissa ja tutustua uusiin ihmisiin ja tutkia New Yorkia vielä vähän syvemmin kuin aikasemmin on tullut. Tulen torstai-iltana takaisin DC:hen ja lauantaina lennetään Inéksen kanssa San Franciscoon. Pyöritään siellä keskenämme pari päivää ja maanantaina alkaa Au Pair Adventuresin (sama joiden kautta olin Havaijilla) Western Sun tour, joka kestää 8 päivää ja kiertää kaikki tärkeimmät tuolta itärannikolta.
Retki päättyy siis seuraavana maanantaina Los Angelesiin, jonne jäädään vielä yöksi. Tiistai-iltana lähdetään bussilla San Diegoon, ollaan siellä kaksi yötä ja tullaan torstaina aamupäivällä takaisin Losiin, josta lennetään illasta takaisin DC:hen. Takaisin DC:ssä ollaan perjantaiaamuna. Vietän vielä viikonlopun DC:ssä ja tiistaina 9.8. nousen koneeseen Washington Dullesissa ja laskeudun keskiviikkoaamuna Helsinki-Vantaalle.
Oli muuten tosi hassua huomata, miten lentotietojen tullessa koin samanlaisen tunneryöpyn kuin vuosi sitten kun sain lennot. Oli tosi innoissaan mutta samalla ei olisi halunnut lähteä. En ymmärrä millään, miten tämä vuosi on mennyt näin nopeasti. Ylppäreistä tuli maanantaina tasan vuosi ja aikalailla näinä päivinä tehtiin myös tän perheen kanssa final match. Muistan silloin pari viikkoa ennen lähtöä itkeskelleeni ja toivoin, että vuosi olisi jo ohi ja hienona muistona takanapäin. Nyt haluaisin kelata aikaa taaksepäin kaikkiin niihin hyviin hetkiin, mitä oon täällä saanut kokea. Don't get me wrong oon oikeesti tosi innoissani tulossa takaisin Suomeen (koska eihän tätä maata nyt kukaan järkevä ihminen loputtomiin kestä), mutta silti pienesti pelottaa mitä tuleva tuo tullessaan. Mutta eipä siinä. Vielä on puskettava parisenkymmentä työpäivää ja sitten on meikäläisenkin au pair -ura päätöksessä!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti