tiistai 12. tammikuuta 2016

Florida part 2: Orlando & Wizarding World of Harry Potter

Potterhead kun olen, niin miulle koko tän reissun kohokohta oli ehdottomasti tää Orlandon pysähdys ja Harry Potter -teemapuisto. Orlandoon saavuttiin siis aamupäivällä selät bussin penkeillä nukkumisen jäljiltä kipeinä. Hotellilla oltiin taas jo aikaisin, mutta onneksemme meidän huone saatiin juuri siivottua, joten päästiin sinne valmistautumaan ja peittämään väsymyksen jäljet naamoistamme. Tällä kertaa huone oli tosi kiva ja harmitti, kun ei saatu viettää siellä enemmän aikaa kuin yksi yö! Siellä aikamme laiteltuamme, vedettiin red bullit huiviin ja otettiin uber kohti Universal Studioita.

Universal Studiothan on siis yksi mielettömän suuri puisto, mikä käsittää monta pienempää osiota. Meillä oli liput vain Harry Potteriin, joka oli sekin kaksiosainen. Ensimmäisenä mentiin Tylyahoon ja voin sanoa, että pienenä shokkina tuli, miten hieno se oikeasti oli! Pieni sisäinen fangirlini itki sisäisesti ja tuijotin vain suu auki ja ihmettelin sitä kaikkea. Kuvat ei tosiaan kerro sitä, miten upea se todellisuudessa oli, mutta oon vieläkin ihan sanaton, joten ne ehkä kuitenkin puhuu paremmin kuin minä.













Aikamme pyörittyämme menimme Tylyahon juna-asemalle ja siirryimme junan kyydissä puiston toiseen osaan eli Viistokujalle. Ja juna tarkoittaa siis tuota Tylypahkan pikajunaa. Sekin oli tehty juuri niin kuin elokuvissa käytäviä ja loosseja myöten. Ikkunoista näkyi oikeiden maisemien sijaan videolla matka Tylyahosta King's Crossille. Siitä ei saanut kuvia ottaa, mutta sain napattua pari kuvaa itse junasta.












King's Crossin ulkopuolelle oli rakennettu oikeasti pala Lontoota puhelinkoppia, metrotunnelin sisäänkäyntiä ja Englanti-krääsäkojua myöten. Oli siellä myös Poimittaislinja-bussi ja Kalmanhanaukion talot. Hauskaa oli myös se yksityiskohta, että kaikki puiston työntekijät olivat brittejä tai sitten vaan taisivat brittiaksentin täydellisesti. Käytiin tässä vaiheessa syömässä aivan liian kalliit burgerit, joiden jälkeen lähdettiin etsimään Vuotavaa Noidankattilaa, josta päästäisiin Viistokujalle. Sitä ei kuitenkaan löytynyt, vaan Viistokujalle piti mennä King's Crossin kautta. Noh, annettakoon tämän kerran anteeksi, koska reaktio sisäänkäynnistä kulkiessa oli suurinpiirtein sama kuin Tylyahoon saapuessa.
















Tuolla oli oikeasti tosi paljon ostettavaa! Ollivandersilta sai taikasauvoja, Madam Malkinista kaapuja, Weasleyn kaksosten puodista pilailutarviketta ja tuolla Irvetan rahanvaihdossa pystyi vaihtaa jästirahaa velhorahaksi. Viime postauksessa kuitenkin kerroin jo tuosta rahatilanteesta niin... Niin...

Viistokujalla käytiin vielä lopuksi ajamassa Escape from Gringotts -vuoristoradassa (paras, missä oon ikinä ollut!) jonka jälkeen lähdettiin junalla takaisin Tylyahoon käymään läpi siellä olevat vuoristoradat. En voi muuta sanoa, kuin että oli todellakin 45 minuutin jonottamisen arvoista! Ja nuo siis ovat näiden puistojen mittakaavassa lyhyitä jonoja. Yhteenkin jonottaessa ei edes tullut tylsää tai mitään, koska samalla kuljettiin ympäri Tylypahkaa. Pimeä oli kerennyt jo tulla ja Tylyaho ja valaistu Tylypahka oli aivan uskomattoman kaunis.






Eihän tuolta olisi millään halunnut lähteä pois, mutta jalat alkoivat olla jo kävelystä kuolleet ja juttujenkin taso oli jo väsymyksestä johtuen vessahuumorin puolella, joten jätettiin Tylypahka ja Tylyaho taaksemme ja suunnistettiin kohti hotellia.

Kyllä oli ihan täysin sen 150 dollarin arvoista, jota tuosta sai pulittaa. Pikku-Annakin, joka ei silloin 11-vuotiaana saanut kirjettä Tylypahkaa, pääsee vihdoin kokemaan tuon maailman ihan lähietäisyydeltä. Hienoa työtä Universal! Näkemiin, ei hyvästi.

torstai 7. tammikuuta 2016

Florida part 1: Miami

Tuo Floridan reissu oli kyllä sen verran tapahtumarikas, että jos laittaisin kaikki samaan postaukseen, ei sitä jaksaisi kukaan lukea (enkä minä kirjoittaa). Päätin sitten jakaa sen tälleen lyhyempiin osiin. Reissu siis alkoi sillä, että tiistai-iltana töiden jälkeen kiiruhdin bussiin (jättäen jälkeeni vaikka sun mitä tärkeää tavaraa) ja suunnistin kohti Baltimoren lentokenttää. Sieltä otin bussin lentokenttähotelliin, jossa Anni ja Sohvi jo odottelivat. Siellä tehtiin vielä viimeiset check-in:it, tulosteltiin lippulappuset ja tapeltiin vending machinen kanssa, ennen kuin päästiin nukkumaan ruhtinaalliset kolme tuntia, kunnes raahauduimme jo aamu neljäksi kentälle.




Lento meni aikalailla kokonaan nukkuessa. Perille päästyämme otettiin bussi hotellille, vaihdoimme vaatteet ja laittauduimme vessassa (koska emme saaneet vielä huonetta niin aikaisin), jätimme tavarat säilöön ja lähdimme etsimään Chipotlea. Henkemme kaupalla sinne kävelimme, koska jalkaisin liikkuminen oli tehty siellä mahdollisimman vaikeaksi liikennevalojen ja suojateiden puuttumisen vuoksi. Päästiin lopulta elossa perille viisi minuuttia ennen avaamista.



Ruuan jälkeen otettiin Uber ja lähdettiin nuuskimaan vähän Miami Beachia. Käytiin siis kävelemässä ihan siinä rannassa ja shoppailemassa keskustassa. Tavoilleni uskollisena olin jo muutaman tunnin päästä punainen kuin rapu. Tilannetta ei helpottanut yhtään sekään, että shoppailun 10 dollarin jätti-froyon jälkeen pankkitili näytti aikalailla tyhjää. Pieni epätoivo hiipi mieleen, että miten elän loppureissun kun rahat loppuu jo ensimmäisenä päivänä. Saatiin kuitenkin tyttöjen kanssa sovittua raha-asioita ja pääsin taas nauttimaan lomasta ja auringosta.






Rannalla oli illalla ilmaiskonsertti, jossa soittivat ainakin Imagine Dragons ja Macklemore. Katsottiin keikkaa jonkun aikaa, mutta siinä vaiheessa kun valvottujen tuntien määrä alkoi olla lähempänä 20 ja väsymys painaa, tilattiin suosiolla uber hotellille, jossa saimme huomata, ettei tilaamamme "neljän hengen" huone ollutkaan ihan sitä mitä odotimme.



Ei jaksettu enää niin myöhään alkaa tappelemaan respan työntekijöiden kanssa, joten kasasimme yhden hengen sohvasängyn ja mentiin maata. Aamulla herättiin aamupalalle, jonka jälkeen lähdimme rannalle uimaan ja ottamaan aurinkoa (=käristämään jo valmiiksi kirkkaanpunaista nahkaani). 





Pizzojen ja Victoria's Secret -shoppailujen jälkeen otettiin taas uberia alle ja lähdettiin hotellille valmistautumaan iltaa varten. Sillä aikaa kun ite olin suihkussa, Sohvi ja Anni kävivät respassa selvittelemässä tätä huonesotkua ja saivat kuulemma vain nyrpeitä vastauksia ja epäsuoria syyttelyitä heidän suuntaansa. Ei saatu neljättä nukkumapaikkaa Sandralle, joka siis oli vielä matkalla Miamiin. Alettiin kaikesta huolimatta laittautua ja meikäläinenkin sai tuon väriltään paviaanin takamusta muistuttavan pärstänsäkin pakkeloitua suht ihmisen näköiseksi. 



Siinä sitten alettiin taas tilailemaan uberia, että päästäisi rannalle katsomaan ilotulitusta. Kauhuksemme huomattiin hintojen kolminkertaistuneen! Päätettiin odottaa Sandraa ja miettiä, mitä tehdään ja katsoa jos vaikka hinnat laskisivat. Sandra saapui, mutta hinnat olivat nousseet jo viisinkertaisiksi. Ei haluttu maksaa yli satasta yhdestä kyydistä, joten mietimme pääme puhki, mitä oikein voimme tehdä, kun ei hotellin lähelläkään ollut mitään minne mennä. Päätettiin sitten juhlistaa uutta vuotte menemällä Mäkkäriin!


Meidän tuurilla Mäkki oli tietenkin kiinni, mutta onneksi vieressä oli Walmart, josta sitten kävimme ostamassa ruokaa ja evästä ja juhlimme vuoden vaihtumista hyllyjen välissä Walkun myyjien (joita oli muuten enemmän kui asiakkaita) kanssa. Ei mennyt uusi vuosi ihan niinkun Strömsössä enkä nähnyt edes yhden yhtä rakettia. Mutta ainakin oli ikimuistoinen, koska hei, ei sitä aina vaihda vuotta Walmartissa! Lähdettii takaisin hotellille syömään vähän ostamiamme mättöjä ja pakkailtiin kimpsut ja kampsut ja chekcattiin ittemme aamuneljän maissa ulos ja siirryimme bussiasemalle ja Orlandoon menevään bussiin.


tiistai 29. joulukuuta 2015

Christmas

Tää joulu oli ihan todenteolla erilainen kuin mihin oon tottunut. Aatonaatto oli vielä ihan normaali koulu- ja työpäivä, myös minulle. Aatto oli sitten jo loma koulusta, eivätkä vanhemmatkaan mennet töihin, joten olin tietääkseni vapaalla. Hengailin kuitenkin koko päivän kotona ja skypettelin aamupäivästä äitille ja Eemelille ja sukkuloin alakerrassa pyörineen Star Warsin ja omalla koneellta tulevan Joulupukin kuuman linjan välillä. Sillä välin, kun Whatsapin ryhmächatti täyttyi ihmisten joululahjoista, meille tilattiin kiinalaista!




Joulupäivänä heräsin sitten jo yhdeksän maissa paistelemaan joulutorttuja nuoremman tytön kanssa. Kiirehän siinä tuli, kuten aina ja viimeisten pellillisten (miksi Amerikassa on niin pieniä peltejä??) paistuessa juoksentelin eestaas samalla laittautuen. Tortut ei palanu ja sain itestänikin ihan siedettävän näkösen.



Kuvasta kertookin, että ihan talvisissa lämpötiloissa mentiin! Ahtauduttiin sitten lahjojen ja ruokien kanssa autoon lähdettiin kohti mummolaa D.C.:n puolelle. Siellä purettiin lahjat kuusen alle tiputeltiin karkit ja pikkukrääsä sukkiin, jonka jälkeen odoteltiin vain lupaa käydä käsiksi. Miullekin oli takan reunalla oma sukka, vaikka mummo ei osannutkaan kirjoittaa miun nimeä oikein. Mutta ajatushan se on tärkein!







Pukki oli ollut antelias ja lapset sai lahjoja vaikka millä mitalla. Hirveä härdelli kun jaellaan lahjoja ja availlaan ja kiitellään samaan aikaan, kun ite on tottunut siihen, että niitä ruetaan availemaan vasta siinä vaiheessa, kun kaikki on jaettu. Noh käy se näköjään näinkin! Tontut niin Amerikasta, kuin Suomestakin oli minuu muistaneet ja sain tosi kivoja lahjoja molemmilta. Lahjarumban jälkeen laitettiin ruoka pöytään ja alettiin syömään. Oli kalkkunaa ja jonkinsortin kinkkua ja kasviksia sun muuta. Ihanhan ne syötäviä oli, mutta kyllä suomalaiset joulupöperöt vie silti 6-0.






Tapaninpäivä oli sitten taas ihan normaali lauantai, joskin D.C.:n keskusta oli tavallista tyhjempi ja hiljaisempi, kun ajettiin Air and Space -museoon katsomaan uutta Star Warsia. Host-isä osti meille kaikille liput sinne, koska siellä on yksi ainakin USA:n suurimmista IMAX-screeneistä. Olihan se nyt pikkusen isompi kuin Joensuun Tapiossa ja leffakin oli hyvä. Mitään spoilaamatta sanon, että itku meinasi kyllä päästä. 


Tytöillä jatkuu nyt siis joululoma, joka tarkoittaa miulle täysiä 10 tunnin päiviä. Onneksi vaan kaksi kappaletta, joista toinen on jo takana. Huomenna töiden jälkeen sanon adjöö ja lähden seikkailemaan itseni Baltimoreen, josta sitten huomenaamulla jatketaan tyttöjen kanssa tättärättättää Floridaan, ensimmäisenä etappina Miami, jossa vietetään uusivuosi. Sieltä jatketaan sitten Orlandoon ja Tampaan eli aika tiukka aikataulu tällä reissulla, mutta pitäähän se nyt kaikki nähdä, vaikka aikaa ei ole kuin muutama päivä! Näkemisiin siihen asti, kunnes sieltä palaan/palaudun!