Only miss the sun when it starts to snow

Tänään pärähti plakkariin tasan 100 päivää täällä suuressa Ameriikassa ja liekkö joku korkeampi voima vai mikä kun sen kunniaksi radiosta kaikui Finlandia-hymni. Tässä nyt oon tämän reilun kolmen kuukauden aikana oppinut arvostamaan Suomea ja suomalaisuutta tosi paljon enemmän ja aattelin nyt tämän sadan päivän kunniaksi kirjoittaa asioista, mitkä nyt vaan ovat Suomessa paljon paremmin. Asioitahan kun tunnetusti alkaa arvostamaan vasta siinä vaiheessa, kun niitä ei enää ole.

Julkinen liikenne
Ai että niitä kertoja, kun kirosin Joensuun bussiaikatauluja ja sitä, kun meidän peräkylille ei kulkenut busseja. Olisimpa tiennyt mihin täällä joudun... Kotona Suomessa  jouduin kävelemään jopa 200 metriä bussipysäkille eli puolet pidempi kuin täällä meidän lähimmälle pysäkille. Mutta. MUTTA busseja siitä pysäkiltä kulkee vain arkisin 6:30-9 sekä 15:30-18:30 eli juuri ne ajat kun olen töissä. Saan siis kävellä 2km toiselle pysäkille bussiin, joka kulkee viikon ympäri. Eikä siinä vielä kaikki. Metrot. Nuo ihanat maanalaiset junat, joiden takia oon monet hiukset päästäni repinyt. Arkisin niissä ei yleensä ole mitään ongelmaa. Kulkevat 10 minuutin välein tai useammin, mutta auta armias kun viikonloppu koittaa ja sitä todennäköisemmin on jonnekin lähdössä! Ne kulkee 20 minuutin välein, jos silloinkaan, koska raiteille tehdään korjaustöitä viikonloppuisin. Jossain jos joutuu metroa vaihtamaan voi odottelua tulla siis yhteensä lähemmäs 40 minuuttia. Yleensä siis jos jonnekin olen menossa, varaan vähintään kaksi tuntia matkustamiseen. Niin ja nämä siis ovat Amerikan mittapuulla hyvät julkiset yhteydet!

Karkit

Tätä en meinannut itsekään uskoa todeksi, mutta täällä ei ole hyviä karkkeja! Ainoastaan nämä maailmanlaajuiset tyyliin Skittlesit ja M&M's:it on syötäviä, mutta kaikki muu on pelkän muovin ja teollisuuden makuista. Pusseissa vielä mainostetaan että "artificially flavored" samalla kun suomessa suositaan päinvastaista. Täällä karkeista saa myös maksaa tuplahinnan Suomeen verrattuna. Irtokarkkeja ei pahemmin ole, ja kun on niistä saa pulittaa $7-8/pound, joka on karkeasti about puoli kiloa. Täällä karkkipusseissa on myös vaan sitä yhtä ja samaa karkkia, eikä tuommoisia Lauantai-, Remix-, Aarrearkku-tyylisiä lajitelmia ole ollenkaan. Eikä jumbopusseja. Suklaasta en edes sano mitään...

Musiikki

Suomipopin kuuntelijana on vähän ollut piinallista totutella näihin jenkkikanaviin. Ei sillä, että englanti kielenä häiritsisi tai mitään, sitähän tänne on tultu opettelemaan, mutta kun niillä on vaan korkeintaan ne 10 biisiä, mitä jokaikinen kanava soittaa koko ajan! Oon jo niin täynnä Fight Songia ja I Can't Feel My Facea sun muita renkutuksia, että v-käyrä nousee aina kun ne tulee radiosta. Eli toisinsanoen joka kerta kun kuuntelen radiota. Kerran host-tyttöä treeneihin viedessä paloi hermo ja laitoin Spotifysta oman Suomi-listan (SuomiFinlandPerkele!!! käykää tsekkaamassa) soimaan. Tyttörukka katsoi järkyttyneenä, kun ensimmäisenä pärähti soimaan Frederikin Volga. Niin ja kuka piru muuten on keksinyt, että USA:n ip-osoitteella ei pysty kuuntelemaan suomalaisia artisteja, hä?

Alkoholilait

Vaikka tässä nyt ollaan jo kolme kuukautta kärvistelty alaikäisenä absolutistina, kyrsii kyllä sekin fakta, että yllä näkyvän kuvan tapahtuma on täällä päin maailmaa periaatteessa laitonta. Mikä olikaan sen parempaa kuin puistobisse lämpimänä kesäpäivänä ilman kiirettä mihinkään. Täällä jos moista harrastaa, tulee poliisisetä vaihtamaan juomat sakkolappuun. Täällä ei myöskään saa harrastaa tuota ainakin Joensuussa suosittua autossa juomista samalla kun ajellaan pillurallia ympäri kaupunkia. Myöskään matkustajat eivät saa nauttia alkomahoolia kuskin ollessa selvinpäin. Joka paikassa on kyllä vaikka minkä sorttista tölkinpäällistä ja pussikalja-termihän otetaan täällä ihan kirjaimellisesti, mutta mitä tuossa nopealla googlettelulla luin, niin ei ne tee julkisilla paikoilla juomisesta yhtään sen laillisempaa.

Vapaa lapsuus

Vähän huono väliotsikko, mutta en parempaakaan keksinyt. Pointti on kuitenkin se, että täällä alle 12-vuotias (saattaa vaihdella osavaltioittain) tarvitsee ympärivuorokautista valvontaa, eikä heitä voi jättää yksin minnekään. Tuo miunkaan nuorempi tyttö ei voi kävellä yksin bussipysäkille tai naapuriin leikkimään, ei mennä kavereiden kanssa metsään leikkimään piilosta eikä jäädä yksin kotiin koulun jälkeen. Sen takia meitä au paireja ja muita lastenhoitajia on tässä maassa melkein joka perheessä. Jatkuvasti kuulee tarinoita au paireista, jotka ovat unohtaneet lapset autoon kun ovat käyneet Starbucksista kahvia itselleen ja takaisin tullessa on ollut poliisipartio odottamassa ja heitteillejättösyytteen kanssa toivottamassa hyvää matkaa takaisin kotimaahan. 

Suomalainen maito

Täkäläinen maito on ihan hirveää imelää litkua enkä ole sitä täällä juonut muuten kuin murojen kanssa. Kiitos geenien, osteoporoosi uhkaa meikäläistäkin mummelina, joten olen joutunu napsimaan kalsium-tabletteja maidon sijasta, koska jäätelön ohella ei pahemmin tule maitotuotteita syötyä. En myöskään tiedä mitä miun hampaat tykkää kun oon vaihtanut ruokajuoman omenamehuun ja diet cokeen. Olispa vaan kunnollista maitoa...