This is Halloween

Nyt on koettu ihan oikea Amerikkalainen halloween! Oli pikkusen eri meininki, kuin meillä sillon reilu kymmenen vuotta sitten kun käytiin naapurustossa ruinaamassa karkkia ja saatiin korkeintaan kurkkupastilleja ja outoja katseita naapureilta.

Perjantaina nuoremman tytön koululla oli halloween-paraati, josse kaikki oppilaat kulkivat letkassa koulusta ulos, tekivät pienen rundin ja takaisin sisään. Tän vuoden ykköstrendi oli selvästi Star Wars ja Harry Potter. Elsoja oli muistaakseni vain yksi tai kaksi, mutta onhan Frozen kyllä jo "so 2013" (tämä kommentti tuli siis host-isältä!).

 Tuo pyykkikori oli miun lemppari!

Lauantaina oli sitten itse pääpäivä ja meillä talo koristeltiinkin ihan viime tipassa iltapäivällä. Nuoremman tytön kanssa myös kaiverrettiin kurpitsa portaille (ja diagnosoin itselleni samalla kurpitsa-allergian) ja itse käytin taiteellista lahjakkuuttani pikkukurpitsan koristeluun.

En muistanut valoisan aikaan ottaa talosta ja koristeista kuvaa, kun oli vähän härdelliä koko päivä kun piti olla naapureiden halloween-juhlissa viideltä. Omastakaan asustuksesta ei tullut otettua kuin kaksi kuvaa snapchatiin.

Jos nyt jollekin siis jäi epäselväksi, niin olin yksisarvinen. Sain tosi paljon kehuja tuosta asusta niin lapsilta kuin aikuisilta ja tiedä keiden kaikkien snapchatteihin pääsin myöhemmin illalla!

Tosiaan viiden maissa lähdettiin naapureiden halloween-juhliin, johon oli kutsuttu koko naapurusto ja porukkaa oli helposti lähemmäs toistasataa. Siellä about tunnin verran syötiin ja juotiin, kunnes lasten ryhmäkuvan jälkeen lapset hajaantuivat kuin muurahaiset lähimpiin taloihin trick or treatailemaan. Koitin kovasti pysyä perässä, mutta vähän pelotti tuollainen lapsilauma niin jättäydyin aluksi suosiolla sivummalle, etten joudu tallotuksi. Jossain vaiheessa vauhti sitten vähän rauhoittui ja lyöttäydyin nuoremman tytön ja hänen kahden kaverinsa mukaan karkkikerjäykselle. Oli tosi hauskaa ihan jo katsella, kun pihoja oli koristeltu tosi hienosti ja tottakai ilmainen karkkikin kelpaa aina! Ihan hyvän saaliin sainkin.

Loppuilta ei sitten taas mennytkään ihan niinkuin Strömsössä. Host-äiti heitti miut ensin saksalaisen Annan luo, josta melkeinpä heti otettiin uber Georgetowniin. Kuski ei oikein ymmärtänyt, minne olimme menossa ja sain kesken matkan vähän säätää reittien kanssa. Päästiinkin sitten perille ja koko M street oli ihan tupaten täynnä. Yllättävän hankalaa pitää kuuden ihmisen porukkaa kasassa tuollaisessa tungoksessa. Päätettiin lähteä kokeilemaan, joska päästäisinn yksiin bileisiin, jossa about kaikki au pairit olivat. Yksi promoottori jo meitä viittoi sisään, mutta kun koitti maksun aika, kaksi sankaria ilmoittaa, että heillä ei ole rahaa mukana. He jäivät siihen sitten säätämään ja poketkin jo hermostui, joten päätettiin jättää heidät sinne säätämään keskenään ja lähdettiin etsimään jotain muuta paikkaa. Kiitos viisaan kartturin, löysimme itsemme reilu tunti ja monta kilometria myöhemmin jostain päin Virginiaa, jossa mikään paikka ei ollut enää auki. Nuo kaksi säätäjää olivat sitten päätyneet joidenkin turkkilaisten kämpille ja pyysivät meitä mukaan. Eikun vaan uberia alle ja rättipoikkiväsyneenä kaikesta kävelystä vielä juhlimaan. Siellä vietettiin pari tuntia ja lähdettiin kaikki yhdessä kohti kotia, jonne lopulta pääsin 4.30. Ja tämä sillan kaiteeseen tarkentanut kuva öisestä DC:sta on siis muuten ainoa kuva, jonka tuona iltana otin.

Paska reissu, mutta tulipahan tehtyä. Tuota seikkailua lukuunottamatta halloween oli just sellainen kuin olin kuvitellut ja harmittaa vaan entistä enemmän kun tätä ei Suomessa ole. Niin ja nyt kun on halloween saatu alta pois oli tänään kaupassa käydessä ruskan tavoin oranssi muuttunut punaiseksi ja joulu koittanut. Että sitä odotellessa sitten!